Lähikaupassa varmaan luullaan että elän jäätelöllä ja nuudeleilla.
Istun lattialla ja katselen valoja viereisen kerrostalon ikkunoissa. Huomaan hengittäväni liian pinnallisesti. Koiran tassu painautuu selkääni, ja taustalla soi YouTubesta Lornin Acid Rain. En tiedä kuinka päädyin musiikkivaelluksellani tähän kappaleeseen, mutta pidän siitä.
Video hypnotisoi, katson sen uudestaan viisi kertaa.
Pääni tuntuu puuroiselta, mutten malta mennä nukkumaan. Nukun liian vähän, ja pyörin iltaisin sängyssä, mutten osaa rentoutua. Kerään jännitteitä.
Mielenrauha on illuusio. Vaaditaan kiihkeyttä, pysähtymistä, virheitä, heittäytymistä ja rosoisuutta, jotta elämään tulee pintaa johon tarttua. Ja minä tartun. Kaikella voimalla.

